Lisätty 21.01.2021.

Rokotusjärjestys ja COVID-19 -taudin riskiryhmät

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Rokotusjärjestys ja COVID-19 -taudin riskiryhmät

Koronarokotetta tarjotaan Suomessa kaikille 16 vuotta täyttäneille, jotka haluavat ottaa rokotteen. Koska rokotteita on aluksi tarjolla rajoitetusti, niitä tarjotaan aluksi henkilöille, joilla on kohonnut riski sairastua vakavaan koronavirustautiin tai kohdata virus esimerkiksi työssään. 

Millä perusteella rokotusjärjestys on päätetty?

Suomen koronarokotestrategian tavoitteena on

  • estää koronaviruksen aiheuttamaa tautitaakkaa eli vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä
  • ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä.  

Valittu rokotusjärjestys tukee näitä tavoitteita ja se on tehty lääketieteellisen riskinarvion perusteella. Riskinarvion on tehnyt THL:n nimeämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR.

Auttaakseen jäsenmaitaan koronarokottamisen kansallisen strategian luomisessa Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut arvoviitekehikon sekä priorisoinnin tiekartan. Vaikka terveysasiat kuuluvatkin kansallisen päätöksenteon piiriin, myös Euroopan komissio on kehottanut jäsenmaitaan harkitsemaan tiettyjä kohderyhmiä ensimmäisten rokotettavien joukossa.

Mitkä ovat ne riskiryhmät, joille koronarokotetta suositellaan?

Ikä on kaikkein merkittävin vakavan koronataudin riskitekijä. Sen vuoksi rokotetta suositellaan ikääntyneille.

Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea elimistön vastustustuskykyä heikentävä  tila (elinsiirto, akuutti syöpähoito) ja vaikea krooninen keuhkosairaus.

Vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus.

Siihen, milloin rokotusta tarjotaan millekin ryhmälle, vaikuttavat rokotteiden saatavuuden lisäksi myös rokotteen suojateho ja turvallisuus eri kohderyhmille sekä myyntiluvan ehdot muun muassa siitä, minkä ikäisille rokotetta voi antaa. 

Missä järjestyksessä koronarokotetta tarjotaan eri ryhmille? 

Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että koronavirusrokotteita hankitaan Suomessa koko väestölle. Rokotteita saadaan Suomeen aluksi vain rajoitetusti ja siksi niitä on alkuun mahdollista tarjota vain tietyille kohderyhmille.

Valtioneuvosto on päättänyt  Suomen rokotusjärjestyksestä 22.12.2020 antamallaan asetuksella. Sen mukaan rokotteita tarjotaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:

  1. COVID-19 -tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon henkilöstö ja asukkaat 
  2. 70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt 
  3. Henkilöt, joilla on vakavalle COVID-19 -taudille altistavia sairauksia
  4. Muut kuin kohdissa 1-3 tarkoitetut henkilöt.  

THL:n tehtävänä on täsmentää rokotusjärjestystä tarkemmaksimuun muassa iän, riskitekijöiden ja vakavalle taudille alttiuden perusteella. Tämän vuoksi THL on tehnyt rokotusjärjestyksestä tarkemman suosituksen, joka pohjautuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin kannanottoihin ja sen tekemään lääketieteelliseen riskinarvioon. 

Suositus tarkentuu, kun saatavilla on lisää tietoa eri koronarokotteiden saatavuudesta ja niiden soveltuvuudesta eri kohderyhmille.

Jotta rokotukset etenisivät joustavasti ja nopeasti, peräkkäisiä ryhmiä on mahdollista rokottaa myös yhtä aikaa. Rokotuksia voidaan ryhtyä antamaan seuraavalle ryhmälle, kun suuri osa edellisestä ryhmästä on saanut rokotteen. Näin toimitaan, jotta vältetään viiveitä rokottamisessa ja estetään rokotehävikin syntyminen. 

THL suosittelee, että rokotusten järjestäjät tarjoavat koronarokotteita eri ryhmille seuraavassa järjestyksessä:

1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat

  1. Teho-osastojen henkilökunta
  2. Todettuja tai epäiltyjä COVID-19-potilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta
  3. Todettuja tai epäiltyjä COVID-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta
  4. Iäkkäiden sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta ja asukkaat (ryhmiä 3 ja 4 voidaan rokottaa samaan aikaan)
  5. Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta

Näiden ryhmien kokonaismäärä on runsaat 150 000 ihmistä, kun mukaan lasketaan vain ikääntyneiden hoivapalvelut.

2. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia

  1. 80-vuotiaat ja sitä vanhemmat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat
  2. 75–79-vuotiaat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat
  3. 70–74-vuotiaat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat.
  4. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea elimistön vastustuskykyä heikentävä tila (elinsiirto, akuutti syöpähoito) ja vaikea krooninen keuhkosairaus.
  5. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus. Vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus.

Perussairauksista kärsivien rokotusjärjestykseen vaikuttaa se, miten rokote tehoaa näissä ryhmissä. Yli 70-vuotiaita henkilöitä on Suomessa kaikkiaan noin 800 000.

Kun saatavilla on lisää tietoa uusista koronarokotteista, niiden myyntiluvista ja maahan saapumisesta, lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevaa arviointia jatketaan.  Samalla listausta voidaan tarkentaa niin, että perussairauksia sairastavat jaetaan useampaan ryhmään riskin suuruuden perusteella. 

Lisäksi priorisointilistausta voidaan tällöin täsmentää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten että muun väestön osalta.

3. Muu väestö 
Koronavirusrokotteita tarjotaan koko väestölle, kun niitä on riittävästi saatavilla. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta lapsia koskevien rokote- ja vaikuttavuustutkimusten valmistuttua.

Päivitetty:  19.1.2021