Duorastat 10.2.2022

Sámi (Lappi) koronageahčastat almmustuhttojuvvo jorgalussan vahkkosaččat.

Buohkat, geat orodit Sámis (Lappi), galget ohcalit destema várás dakkaviđe go dávdamearkkat, mat čujuhit njoammumii, ilbmudit. Sámi (Lappi) gielddat fállet dávdamearkkalaš olbmuide nuvttá destema.
(Liŋka: SDM koronavirusdestema strategiija) (suomagillii)

Áigeguovdilis liŋkkat:

• Sámi (Lappi) virggálaš rávvagat koronavirusnjoammuma vávji mátkkošteaddjái (dušše suomagillii)
• SBDB: Ráva koronapositiivvalaččaid deastabohtosa ožžon mátkkálažžii
• DBL: Mátkkošteapmi ja koronaviruspandemiija (dušše suomagillii)
• Lasi rávvagat sihke gustojeaddji ávžžuhusat ja ráddjehusat buohccedikšunbiirriid viidodagain
• SBDB: Ráva COVID-19-positiivvalažžii erremis ja dávdaluvvan olbmuid dieđiheamis

Sámi (Lappi) buohccedikšunbiire

(dieđut 10.2. diibmu 15.13)

Sámi buohccedikšunbiire lea epidemiija leavvanviidodat

Guovtti vahku ilbmudanlohku (24.1.–6.2.) lea 2537,1/100 000 orru.
Ovtta vahku ilbmudanlohku (31.1.–6.2.) lea 1260,4/100 000 orru.
Dán oktavuođas ilbmudanlohkui gullet maid dat dáhpáhusat, main olbmo ruovttubáikegoddi lea buohccedikšunbiirre olggobealde. Dan dihte lohku sáhttá spiehkastit DBL statistihkain, main mielde eai lohkkojuvvo olgobáikegotti olbmot.

Njoammunmearit bissot dássedin

Nohkavaš vahku leat  gávnnahuvvon 1157 njoammuma. Njoammumat raporterejuvvojit ain dássedit ovddit vahkuid ektui.

Mannan vahku (31.1.–6.2.) Sámi buohccedikšunbiirre viidodagas gávnnahuvvoje oktiibuot 1575  koronavirusnjoammuma. Viidodagas dahkkojuvvoje oktiibuot 7163 koronavirusdeastta ja dain hoahppoantigenadeasttat ledje 6516 stuhka. Positiivvalaččaid oassi dahkkojuvvon deasttain lei 20,56 proseantta.

Mannan vahku dáhpáhusmearit leat dán muttos seamma dásis ovddit vahkuiguin. Njoammumiin golbma njealjádasa (75 %) gávnnahuvvoje Roavenjárggas.

Sámi buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat

Vahkku 4: 1493  dáhpáhusa
Vahkku 5: 1575dáhpáhusa
Vahkku 6: (nohkavaš vahkku) 1157 dáhpáhusa (10.2. diibmu 15.13 rádjái)

Buot buohkanassii Sámi buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 12613 dáhpáhusa. Lohkui gullet maid olgobáikegotti olbmot.

Dáláš boahkuhangokčevašvuohta (beaiváduvvon 9.2.)

18 JAGI DEAVDÁN OLBMUIN	Sámi buohccedikšunbiire	Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire	Oba Suopma
1. attus	89,7 %	89,0 %	88,6 %
2. attus	87,1 %	86,3 %	86,0 %
3. attus	60,1 %	58,4 %	58,7 %

BUOT OLBMUIN	Sámi buohccedikšunbiire	Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire	Oba Suopma
1. attus	81,4 %	79,4 %	79,2 %
2. attus	76,5 %	75,1 %	74,9 %
3. attus	49,6 %	47,7 %	47,8 %

***

Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire

(dieđut 9.2. diibmu 12.40)
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre koronageahčastat almmustuhttojuvvo oaivenjuolggaduslaččat gaskavahkuid. Buohccedikšunbiire ii šat dieđit njoammunmeriid, muhto epidemiijadilli ja dan gárggiideapmi  čuvvojuvvo dás maŋás buohcceviessonoađuheami mielde.

Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire lea epidemiija leavvanviidodat

Buohcceviessonoađuheapmi loktanan – epidemiija bárisčohkka easka boahtime

Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirres koronabuhcciid dagahan buohcceviessonoađuheapmi lea veaháš loktanan. Guovddášbuohcceviesus lea dikšumis vihtta koronabuohcci, geain bealis koronanjoammun lea dikšuma deháleamos ágga ja nuppi lahkis koronavirusinfekšuvdna lea oalgegávnnus. Beaktodikšumis eai leat koronabuohccit. Dearvvašvuohtaguovddáža seaŋgaossodagain leat dikšumis 20 koronabuohcci. Geain sulaid bealli koronavirusinfekšuvdna ii leat dikšuma boahtima sivva, muhto oalgegávnnus.

Koronavirusinfekšuvnna dihte buohcceviessodikšumis leat nappo dál oktiibuot 12 buohcci ja 13 buohccis korona lea oalgediagnosa. Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire árvvoštallá, ahte epidemiija bárisčohkka ii leat vel asttahuvvon, muhto dat lea boahtime lagasvahkuid áigge. Viidodagas ráhkkanit buohcceviessonoađuheami šaddamii. 

Dáhpáhusmearis dieđiheapmi heaittihuvvo – epidemiijadilli čuvvojuvvo dás maŋás buohcceviessonoađuheami mielde

Loahpahit koronadáhpáhusmeriin dieđiheami. Koronadeasttaid mearri viidodagas lea unnon, daningo litnadávdamearkkalaš olbmot eai šat dárbbaš mannat destii dušše desteme dihte. Dán vahku deasttain positiivvalaččat leat leamaš measta 40 %.

Dáhpáhusmearri ii šat muital viidodaga epidemiijadilis, daningo alla positiivvalaš oassi muitala, ahte dávda lea viidodagas mihá eanet go mat leat virggálaš logut.

Dás maŋás dieđihit epidemiijadilis vahkkosaččat álot gaskavahkuid juos dilli ii eará gáibit. Epidemiijadilli ja dan ovdáneapmi čuvvojuvvo dás maŋás buohcceviessonoađuheami mielde.

Erren- ja karantenamearrádusain lea luhppojuvvon viidodagas, daningo dain ii sáhte šat váikkuhit epidemiija gáržžideapmái. Spiehkastahkan dás leat sode-bargoveaga erren- ja karantenageavadat, mat maid earáhuvvet ovddibus 9.2.2022 rájes. Nuppástusat eai guoskka ovdal dahkkojuvvon mearrádusat mearrádusaid.

Sode-bargoveahka leat olu buohccin dehe dávdaluvvama dihte dearvvašin karantenas. Gaskkohagaid hoahpuhis dikšun lea šaddan bargoveahkaváilli dihte sirdojuvvot sierra dearvvašvuohtafuolahusa ovttadagain Meri-Lappi viidodagas.

Sode-bargoveaga karantenageavat rievdá 9.2.2022 rájes dađi lági mielde, ahte golmma háve boahkuhuvvon (dehe guokte boahkuhanaddosa ožžon ja korona buohcan olbmo) eai šat biddjojuvvo karantenii eai oba bearašdávdaluvvamis, muhto olmmoš ilmmuha dávdaluvvamisttis iežas hovdii ja máhccá dábálaččat bargui. 

Dávdaluvvan sode-bargi atná barggadettiinis ventiillahis FFP2-dási vuoigŋansuoji ja garvá suddjekeahtes kontávtta omd. bottuiguin eará bargovehkii vahku áigge dávdaluvvamis rájes. Juos ilbmudit vuoigŋandávdamearkkat de ohcaluvvo koronadestii.

Sode-bargoveaga errengeavat joatkahuvvá ovddešlágánin dehege juos buohccá koronavirusinfekšuvdnii, de errejuvvo 5 jándorii dávdamearkkaid álggu rájes. 

Anus leat dábálaš buohcanluopmogeavadat dehege juos buozat vuoiŋŋahatinfekšuvnna ja dárbbahat áššis duođaštusa nu dan oažžu virgeáigge bargodearvvašvuohtafuolahusas dehe iežas dearvvašvuohtaguovddážis. Telefovdna ja elektrovnnalaš kanálat galge adnojuvvot ávkin iige duođaštusa galgga vuolgit viežžat báikki nala buohccin almmá ovddalgihtii soahpama haga.

Oarjebađaeatnama guovddášbuohcceviesu akuhtaklinihkka vuodju fáhkkabuhcciid dikšumii iige dasa galgga dahkat vuordinbahkadasaid duođaštusa dárbbu dihte, muhto dárbbašlaš duođaštusat ohccojuvvojit virgeáigge ovdal namuhuvvon vuogi mielde.

Vuoiŋŋahatdávdamearkkain gillájeaddjit ávžžuhuvvojit buohcat dávdda ruovttus unnimusat vihtta beaivvi. 

Go leat leamaš guokte dávdamearkkahis beaivvi ruovttus, de sáhttá máhccat bargui dehe skuvlii go fal dávdamearkkaid álggu rájes leat gollan bajábealde namuhuvvon 5 beaivvi. 

Koronavirusdávda lea dál olu jođus ja dán rávvaga (unnimusat 5 beaivvi ruovttus dasa guladettiin 2 dávdamearkkahis beaivvi) vuoiŋŋahatdávdamearkkain gillájeaddjit gánnáhit doahttalit, vaikko koronavirusdeasta ii livčče dahkkonge.