Duorastat 27.1.2022
Sámi (Lappi) koronageahčastat almmustuhttojuvvo jorgalussan vahkkosaččat.
Koronadestii galgá ain ohcalit maid láivves dávdamearkkaid dihte, juos lea riska buohccát duođalaš koronadávdii, de lea sáhttán dávdaluvvat dehe bargá sode-suorggis.
Buohkat, geat orodit Sámis (Lappi), galget ohcalit destema várás dakkaviđe go dávdamearkkat, mat čujuhit njoammumii, ilbmudit. Sámi (Lappi) gielddat fállet dávdamearkkalaš olbmuide nuvttá destema.
(Liŋka: SDM koronavirusdestema strategiija) (suomagillii)
Áigeguovdilis liŋkkat:
- Sámi (Lappi) virggálaš rávvagat koronavirusnjoammuma vávji mátkkošteaddjái (dušše suomagillii)
- SBDB: Ráva koronapositiivalaččaid deastabohtosa ožžon mátkkálažžii
- DBL: Mátkkošteapmi ja koronaviruspandemiija (dušše suomagillii)
- Lasi rávvagat sihke gustojeaddji ávžžuhusat ja ráddjehusat buohccedikšunbiirriid viidodagain
Sámi (Lappi) buohccedikšunbiire
(dieđut 27.1 .diibmu 14.39)
Sámi buohccedikšunbiire lea epidemiija leavvanguovlu
Guovtti vahku ilbmudanlohku (10.–23.1.) lea 2457,5/100 000 orru.
Ovtta vahku ilbmudanlohku (17.–23.1) lea 1230,5/100 000 orru.
Dán oktavuođas ilbmudanlohkui gullet maid dat dáhpáhusat, main olbmo ruovttubáikegoddi lea buohccedikšunbiirre olggobealde. Dan dihte lohku sáhttá spiehkastit DBL statistihkain, main mielde eai lohkkojuvvo olgobáikegotti olbmot.
Njoammunmeriin ii velge nuppástus mannan vahku ektui
Nohkavaš vahku leat gávnnahuvvon 901 ođđa njoammuma. Dáhpáhusmearit leat seamma dásis go mannan vahku.
Mannan vahku (17.–23.1.) Sámi buohccedikšunbiirre viidodagas gávnnahuvvoje oktiibuot 1442 njoammuma. Viidodagas dahkkojuvvoje 9830 koronavirusdeastta ja dain hoahppoantigenadeasttat ledje 8862 stuhka. Positiivvalaččaid oassi dahkkojuvvon deasttain lei 14,63 proseantta.
Dáhpáhusmearit leat bisson vahkkodásis dál sulaid 1500 njoammumis. Mannan vahku njoammumiin guokte goalmmádasa gávnnahuvvoje Roavenjárggas ja loahppaoassi eará buohccedikšunbiirre gielddain. Roavenjárggas dáhpáhusmeriin lea leamaš lassáneapmi, muhto eará sajes eanas buohccedikšunbiirre viidodagas dáhpáhusmearit leat juogo bisson seamma loguin dehe dat leat njiedjame.
Sámi buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat
Vahkku 2: 1409 dáhpáhusa
Vahkku 3: 1442 dáhpáhusa
Vahkku 4: (nohkavaš vahkku) 901 dáhpáhusa (27.1. diibmu 14.39 rádjái)
Buot buohkanassii Sámi buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 9289 dáhpáhusa. Lohkui gullet maid olgobáikegotti olbmot.
Roavenjárgga gávpot lea heaittihan ilmmuhusaid addima vejolaš dávdaluvvanbáikkiin, daningo geavadis dálá dilis sáhttá dávdaluvvat gos beare. Dearvvašvuođa dáfus dorvvolaš meannudeapmi lea ovddežanai dehálit epidemiija jođánis leavvanleahtu goahcama dihte.
• 5.1. LSHP (SBDB): Oapmahaččaid galledangieldu Sámi guovddášbuohcceviesus ja sode-ovttadagas (suomagillii)
• 4.1. Roavenjárgga gávpot: Koronaguorramii šaddan bahkadasat – gávpot bivdá positiivvalaš deastabohtosa ožžon olbmuid báhcit erremii (suomagillii)
- Bargu fállun: Boađátgo Sámi buohccedikšunbiirre gielddaide duostut korona boahkuheaddjin, guorrin dehe čájánasváldin? (suomagillii)
Dáláš boahkuhangokčevašvuohta (beaiváduvvon 27.1.)
| 12 JAGI DEAVDÁN OLBMUIN | Sámi buohccedikšunbiire | Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire | Oba Suopma |
|---|---|---|---|
| 1. attus | 88,9 % | 87,6 % | 86,6 % |
| 2. addosa | 85,6 % | 84,2 % | 83,5 % |
| 3. addosa | 50,7 % | 46,9 % | 48,2 % |
| BUOT OLBMUIN | Sámi buohccedikšunbiire | Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire | Oba Suopma |
|---|---|---|---|
| 1. attus | 79,0 % | 77,6 % | 76,3 % |
| 2. addosa | 76,0 % | 74,6 % | 73,5 % |
| 3. addosa | 45,0 % | 41,5 % | 42,5 % |
***
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire
(dieđut 25.1. diibmu 15.25)
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre koronageahčastat almmustuhttojuvvo oaivenjuolggaduslaččat mánnodagaid, gaskavahkuid ja bearjadagaid.
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire lea epidemiija leavvanviidodat
Desten-, guorran-, erren- ja karantenageavadat leat earáhuvvame Meri-Lappis 29.1.2022 rájes
Goas destii?
Dás maŋás litná dávdamearkkalaš olbmot eai vealttakeahttá dárbbaš ohcalit koronavirusdestii, muhto rehkko ahte buohcá dávdamearkkalaš vuoiŋŋahatinfekšuvnna ruovttus. Bargui dehe skuvlii sáhttá máhccat guovtti dávdamearkkahis beaivvi maŋŋel. Viidodagas lea dál nu olu koronavirusdávda, ahte buot vuoiŋŋahatinfekšuvnnat sáhttet adnojuvvot koronavirusdávdda dagaheaddjin. Eará virusiid dagahan dávddat leat viidodagas unnán.
Spiehkastaga destii ohcaleamis ráhkadit sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa bargit ja sin bearašlahtut, geat gillájit vuoigŋanoalledávdamearkkain. Maid áhpeheamit ja vuollel 6 vahku siste riegádahttán olbmot ávžžuhuvvojit ein ohcalit koronavirusdestii.
Dávdamearkkaheamit eai galgga ohcalit destii minddar, go njoammudávdadoaktára mearrama mielde.
Positiivvalaš ruovttudeastta dahkan olmmoš ii ávžžuhuvvo šat ohcalit sihkkarastindestii, muhto son sáhttá buohcat dávdda ja báhcit erremii 5 jándorii ruoktot. Johttát sáhttá 5 jándora geažes positiivvalaš ruovttudeasttas, go fal áigodahkii gullet guokte dávdamearkkahis beaivvi.
Guorra- ja karantenageavat rievdá
Dás maŋás njoammuma guorran čohkkejuvvo sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadagaide ja lágádusepidemiijaide. Dáláhápmásaš karantenageavadis ja karantenamearrádusaid dahkamis luhppojuvvo guvllolaččat. Mearrádusaid ráhkadeamis lea guhkes ádjáneapmi iige geavat šat váikkut nu ahte dat ráddje epidemiija, daningo dávda lea juo lávdan viidát.
Koronavirusdávdii dávdaluvvan olmmoš (orodeapmi badjel 15 minuhtta vuollel 2 m gaskka positiivvalaš olbmos) ávžžuhuvvo vejolašvuođaid mielde garvit kontávttaid nuppi olbmuide unnimusat viđa beaivvi áigge. Gáiddusbargu ja gáiddusstuđeren ávžžuhuvvo vejolašvuođaid mielde. Bargui, stuđeret ja skuvlii sáhttá mannat dábálaččat juos gáiddusbargu ii leat vejolaš. Muohtomáskka atnu ja buorre giehtahygieniija ávžžuhuvvo. Juos dávdamearkkat ilbmudit nu de galgá mannat dakkaviđe ruoktot buohcat.
Koronapositiivvvalaččaid oktavuođa váldin- ja errengeavadagat rivdet
Errenmearrádusaid dahkan njoammudávdalága gáibidan vuogi mielde lea guhkes ádjáneami dihte šaddan veadjemeahttumin. Váldonjuolggadusa mielde njoammudávdalága mieldásaš errenmearrádusain luhppojuvvo guovlluguovdasaččat. Dás maŋás erremii mearriduvvo dušše sierradáhpáhusain diliin, main viggojuvvo ráddjejuvvot ja caggojuvvot lágádusepidemiijat, ja sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ovttadagaid epidemiija hálddaheami oassin.
Positiivvalaš koronadeastta addán olmmoš oažžu ilmmuhusa deastadieđáhusain iežas njoammumis ja son ávžžuhuvvo erret iežas ruoktot unnimusat viđa jándorii. Buorráneami maŋŋel sáhttá johttát 5 jándora geažes, juos dasa gullet unnimusat guokte dávdamearkkahis beaivvi.
Dábálaš buohcceluopmogeavadat dás maŋás, buohccin galgá bissut ruovttus
Juos olmmoš dárbbaša buohcceluopmoduođaštusa barggus eret orruma dihte, son lea dego dábálaččat oktavuođas bargodearvvašvuohtafuolahussii dehe iežas dearvvašvuohtaguovddážii nu ahte atná ávkin šleađgakanálaid ja telefovnna. Buohccin ii galgga johttát ruovttus duođaštusa viežžama dihte.
Bargoaddit ávžžuhuvvojit viiddidit iežasilmmuhusgeavada bargi positiivvalaš koronadeastta maŋŋel, vai dárbbašmeahttun duođaštusaid háhkamat eai dárbbašuvvole šat.
Meri-Lappi njoammudávdadoaktárat
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat
Vahkku 1: 300 dáhpáhusa
Vahkku 2: 331 dáhpáhusa
Vahkku 3 (nohkavaš vahkku): sullii 450 dáhpáhusa (24.1. diibmu 10.14 rádjái)
Buot buohkanassii Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon sullii 3210 dáhpáhusa.
Infekšuvnnaid duostunovttadat
Rabas luohká vuoiti
Wilma Lohi: Rokotekapina
Mánáid ja nuoraid luohká vuoiti
Silja Ranta: Rokotuksen saaminen on cool
Ámmátolbmoluohká vuoiti
Lasse Katainen & Jan Åqvist: Älä sie huijo