Gaskavahkku 17.2.2021
Sámi (Lappi) koronageahčastat almmustuhttojuvvo jorgalussan okte vahkus.
Buohkat geat orodit Sámis galget ohcalit destema várás vuollegis šielmmáin, go unnánašge infekšuvnna dávdamearkkat almmáiduvvet.
Áigeguovdilis liŋkkat:
Dáppe gávnnat buohkaid Sámi (Lappi) gielddaid kontáktadieđuid koronačájánasváldima várás
Lapin viralliset ohjeet koronavirustartuntaa epäilevälle matkailijalle (sámás: Sámi virggálaš rávvagat mátkkošteaddjái, gii vávjá koronavirusnjoammuma)
THL: Matkustaminen ja koronaviruspandemia
Täältä löydät lisää ohjeita ja voimassa olevat suositukset ja rajoitukset sairaanhoitopiirien alueilla (sámás: Dáppe gávnnat lasi rávvagiid ja gustojeaddji ávžžuhusaid ja ráddjehusaid buohccedikšunbiirriid viidodagain)
THL: Täältä voit seurata COVID-19-rokotusten edistymistä (sámás: DBL: Dáppe sáhtát čuovvut COVID-19-boahkuhemiid ovdáneami)
Sámi (Lappi) buohccedikšunbiire
(áigedássásaš dieđut d. 12.22)
COVID-19-dilli lea riikkaviidosaččat hedjonan. Eanas buohccedikšunbiirriin leat sirdásan juogo leavvan- dehe jođálnuvvanmuddui. Sámi buohccedikšunbiirres leat ain vuođđomuttus.
Guovtti vahku almmáiduvvanlohku (vahkut 5 ja 6) lea 37,6/100 000 orru.
Ovtta vahku almmáiduvvanlohku, vahku 6 oasis lea 25,7/100 000 orru.
Dán oktavuođas almmáiduvvanlohkui gullet maid dat dáhpáhusat, main olbmo ruovttubáikegoddi lea buohccedikšunbiirre olggobealde. Dan dihte lohku sáhttá spiehkastit DBL statistihkain, main mielde eai leat rehkenastojuvvon olgobáikegottálaččat.
Pyhätunturi dáhpáhusat gávnnahuvvon sulaid vahku siste dál oktiibuot 13 – njoammumiid gáldun iktui Calle-dálu musihkkaeahket guovvamánu 9. beaivve
Odne leat gávnnahuvvon ovcci ođđa dáhpáhusa. Dain golmmas laktásit Pelkosenniemi Pyhätunturii. Kolaris ja Roavenjárggas gávnnahuvvoje goappásnai guokte dáhpáhusa olbmuin, geat juo leat karantenas sihke Soađegilis okta njoammun olgobáikegotti olbmos, gii lea karantenas. Dasa lassin Pellos gávnnahuvvui okta njoammun, mii laktásii ovddit Pello gollosii.
Ikte disdaga guovvamánu 16. beaivve gávnnahuvvoje vihtta ođđa njoammuma. Gihttelis fuobmájuvvui njoammun olbmos, gii lei juo karantenas. Giemajávrris gávnnahuvvui njoammun, mii gulai ovddit njoammungollosii Pyhätunturis. Pelkosennniemis gávnnahuvvui njoammun olgobáikegotti olbmos. Kolaris gávnnahuvvui njoammun, mii laktásii Ruŧŧii. Dasa lassin Pellos gávnnahuvvui okta njoammun, mii laktása árabut Pellos gávnnahuvvon njoammungollosii. Mánnodaga guovvamánu 15. beaivve Pellos gávnnahuvvoje golbma dáhpáhusa.
Mannan vahku (vahkku 6) koronavirusdeasttat dahkkoje Sámi buohccedikšunbiirres oktiibuot 3394. Dáin hoahppoantigenadeasttat ledje 2897. Njoammumat gávnnahuvvoje oktiibuot 30, mii lea 0,88 proseantta dahkkojuvvon deasttain.
Ruovttufeasttain leat dáhpáhuvvan dáid guhtaliid joavdodávdaluvvamat koronavirusii. Priváhta stuora čoahkkaneamit galget viggojuvvot vealtit dán muttus, go dávdadili jođánis hedjoneapmi lea vejolaš.
Juos leat leamaš doallame eahkeda Calle-dálus disdaga guovvamánu 9. beaivve, ohcal dakkaviđe koronadestii
Njoammumat, mat laktásit Pyhätunturii, leat sulaid vahku áigge gávnnahuvvon oktiibuot 13. Njomohallan 11 olbmo leat gávnnahuvvon koronapositiivan Pelkosenniemi gieldda destemiin ja guokte Davvi-Savos. Pyhätunturi koronavirusnjoammumiid gáldun lea gurrojuvvon disdaga 9.2.2021 ordnejuvvon Calle-dálu musihkkaeahket. Dilálašvuođas leat vuolgán máŋggat njoammumat ja ain joatkkanjoammumat. Guorranbargu lea muhtin muddui ain gaskan.
Juos don leat leamaš 9.2.2021 doallame eahkeda Calle-dálus, ohcal koronadestii ájahalakeahttá lagamus destenčuoggái. Juos don orodat Pelkosenniemis, sáhtát várret deastaáiggi nummáris 040 563 8131. Muualla Lapin kunnissa oleskellessasi ohjeet testiin hakeutumiseen täältä. (Sámás: Eará sajes Sámi (Lappi) gielddain orodettiinat rávvagat destii ohcaleapmái dáppe)
Hoahppoantigenadeasttaid ja PCR-deasttaid dárkilvuohta seamma dásis – vearru positiiva bohtosat sáhttet dihttot goappašiin deasttain
Goappašiin deasttain vearru positiiva bohtosat gávdnoje 1-2 %:s destejuvvon olbmuin. Dát dárkkuha dan, ahte deastaboađus lea positiiva, vaikko olmmoš duođalašvuođas ii leat COVID-19-positiiva. Antigenadeasttas sáhttá eahpiduvvot vearru positiivavuohta, go deastaanalysa čájeha positiivavuođa. Dákkár deasttat dárkkistuvvojit guvttiin sierra PCR-deasttain ja juos PCR-deasttat leat negatiivvat, de sáhttá álgoálgosaš antigenadeasta adnojuvvot vearru positiivan.
Go deastaboađus čájeha geahnohis positiivavuođa, de eai álggahuvvo viiddes koronadoaibmabijut ovdal go boađus lea sihkkarastojuvvon positiiva PCR-deasttain. Geahnohis positiiva deastabohtosa addán olmmoš bissu goitge erremis dassážii, go boađus lea sihkkarastojuvvon.
Čuoiganluopmolaččaide rávvagat: mátkái ii galgga vuolgit dávdamearkalažžan ja juos unnánašge dávdamearkkat ihtet mátkki áigge, galgá ohcaluvvot destii – desten nuvttá maid mátkkálaččaide
Čuoiganluopmoáigodat álgá boahtte vahku. Oaivegávpotguovllus njoammudávdadilli lea johtilit hedjonan ja koronavirusa brihttavariánta lea gávnnahuvvon Helssega guovllus mearkkašahtti olu. Helssegis korona almmáiduvvan guovtti vahku áigge čuođiduháha olbmo vuollái lea 233 ja Vantaas 297. Sámi buohccedikšunbiirres seamma lohku lea sulaid 30. Erohus oaivegávpotguovllu ja Sámi buohccedikšunbiirre gaskkas lea measta logegeardásaš.
Lea hui dehálaš, ahte čuoiganluopmomátkkálaččat eai vuolgge mátkái dávdamearkalažžan. Juos mátkki áigge dihttojit unnánašge infekšuvdnadávdamearkkat, galgá ohcaluvvot destema várás vuollegis šielmmáin. Maiddái olgobáikegotti olbmot besset destema várás nuvttá visot Sámi (Lappi) gielddain.
Dáppe gávnnat rávvagiid deastaohcaleapmái maid mátkkoštettiin
Dorvvolašvuođa rávvagat galget doahttaluvvot dárkket mátkkoštettiin. Máska galgá adnojuvvot buot sissajiin, maiddái idjadanbáikkiin ja restauráŋŋain, earret boradandiliid. Dorvvolašvuođa rávvagiidda gullá maid dorvogaskkaid doallan ja buori giehtahygieniijas fuolaheapmi.
Sámi buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat
Vahkku 5: 14 dáhpáhusa
Vahkku 6: 30 dáhpáhusa
Vahkku 7 (nohkavaš vahkku): 17 dáhpáhusa (17.2. d. 12.22 rádjái)
Buohkanassii Sámi buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 555 dáhpáhusa. Lohkui gullet maid olgobáikegotti olbmot.
Infekšuvnnaid duostunovttadat
***
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire
(áigedássásaš dieđut d. 12.35)
Koronavirusdilli lea Oarjebađaeatnama viidodagas ain jođálnuvvanmuttus.
Oarjebađaeanan ain epidemiija jođálnuvvanmuttus – koronaávžžuhusaide fiinnastellen
Vahku 6 Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre viidodagas gávnnahuvvoje 19 ođđa koronavirusnjoammuma. Nohkavaš vahku leat gávnnahuvvon guhtta ođđa dáhpáhus, main okta dáhpáhus odne. Njoammunguorran viidodaga gielddain doaibmá áhpasit ja measta visot njoammumat leat lihkostuvvan gurrojuvvot.
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre viidodagas lea dán rádjái gávnnahuvvon okta jáhkahahtti virusvariántadáhpáhus, mas vurdojuvvo vel nannehusčájánasa boađus. Buohcceviessodikšuma hárrái dilli lea bisson ráfálažžan eaige guovddášbuohcceviesus lea dán vuoru koronabuohccit. Epidemiija lea Oarjebađaeatnama viidodagas ain jođálnuvvanmuttus.
SM-dási joavkogilvovaláštallan lobálaš
Guvllolaš pandemiijabargojoavku mearridii burgit iežas ovdal addin ávžžuhusa, man mielde čoahkkananráddjehusat guske maid SM-dási joavkogilvovaláštallama. Ávžžuhusa burgimiin bargojoavku vikkai unnidit badjelmeare mátkkošteami, mii gullá hárjehallamii ja gilvvuide. Valáštallandáhpáhusat galget lágiduvvot gehččiid haga ja koronadorvvolašvuođa rávvagiid fuolalaččat doahttalettiin.
Áiggeádjedoaimma ávžžuhusas bargojoavku beaivádii nu, ahte dás maŋás joavkohápmásaš áiggeádjedoaimmat leat lobálaččat vuollel 20-jahkásaččaide. Ovdal ahkerádji lei 18 jagi. Visot Oarjebađaeatnama viidodaga gustojeaddji koronaávžžuhusat ja -ráddjehusat leat čohkkejuvvon deike ja buohccedikšunbiirre fierbmesiidduide.
Gielddaválggaid lahkoneami mielde jienasteddjiide ja válgadoaibmaolbmuide leat boahtime riikkaviidosaš rávvagat, mat laktásit válggaid ordnemii ja jienasteapmái. Gustojeaddji čoahkkananráddjehusat gusket goitge ovdamearkka dihte bellodagaid ordnen válgadilálašvuođaid ja torgadáhpáhusaid.
Maiddái giđa stuđeantačállimiid ordnejeddjiide ja daidda oassálastiide vurdojuvvojit riikkaviidosaš rávvagat.
Gielddat dieđihit boahkuhemiid ovdáneamis
Boahkuhanávdnasat bohtet Oarjebađaeatnama viidodaga gielddaide vahkkosaččat, muhto mearit leat doaisttážii unnit. Gielddat dieđihit boahkuhanáigedávvaliin ja -áigevárrehusas iežaset fierbmesiidduin. Boahkuhemiin čuvvojuvvo Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádusa meroštallan boahkuhanortnet.
Sierra boahkuhemiin leat sierralágán ahkerájit, nu ahte boahkuheapmi ii ovdán gielddain dárkket ahkeortnegis. Olu jearadeamit, mat gusket boahkuhanvuoruid, noađuhit dál dearvvašvuođa fuolahusa dárbbašmeahttumit. Diđoštallamat eai goitge jođálnuhte boahkuheami oažžuma. Koronaboahkuheami ožžot vuoruset mielde buohkat 16 jagi deavdán olbmot, geat háliidit váldit boahkuheami.
Guvllolaš pandemiijabargojoavku ávžžuha ain Koronaseava-applikašuvnna láddema. Koronaseavvaga dávdaluvvanalmmuhusa ožžon olbmuid destemii lea lagasáiggiid boahtime rievdadus, mii ávžžuha maid dávdamearkkahis olbmuid oahpisteami destii.
Oarjebađaeatnama guvllolaš pandemiijabargojoavku
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat
Vahkku 5: 29 dáhpáhusa
Vahkku 6: 19 dáhpáhusa
Vahkku 7 (nohkavaš vahkku): 6 dáhpáhusa (17.2. d. 12.35 rádjái)
Buohkanassii Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 510 dáhpáhusa.
Infekšuvnnaid duostunovttadat