Gaskavahkku 5.5.2021

Sámi (Lappi) doronageahčastat almmustuhttojuvvo jorgalussan okte vahkus.
Buohkat, geat orodit Sámis (Lappis) galget ohcalit destema várás vuollegis šielmmáin, unnánašge infekšuvnna dávdamearkkaid almmáiduvadettiin.

Áigeguovdilis liŋkkat:

Sámi (Lappi) virggálaš rávvagat koronavirusnjoammuma vávji mátkkošteaddjái (dušše suomagillii)

DBL: Mátkkošteapmi ja koronaviruspandemiija (dušše suomagillii)

Lasi rávvagat sihke gustojeaddji ávžžuhusat ja ráddjehusat buohccedikšunbiirriid viidodagain

DBL: COVID-19-boahkuhemiid ovdáneapmi (dušše suomagillii)

Sámi buohccedikšunbiire

(áigedássásaš dieđut d. 12.42)

Sámi buohccedikšunbiire lea epidemiija vuođđodásis. Ođđa Covid-19-dáhpáhusaid mearri lea čielgasit jorggihan mannat vulos ja Suomas epidemiija lea doaisttážii ráfome. Addojuvvon ávžžuhusat ja ráddjehusat sihke daid fuolalaš doahttaleapmi leat jorgalan epidemiija ovdáneami háltti. Giđa ovdáneami mielde maid boahkuhemiid ovdáneapmi ja áigodatmolsašuddan doarjugohtet epidemiijadili buorráneami.

Guovtti vahku almmáiduvvanlohku (19.4.–2.5.) lea 18,0/100 000 orru.
Ovtta vahku almmáiduvvanlohku (26.4.–2.5.) lea 14,5/100 000 orru.

Dán olis almmáiduvvanlohkui gullet maid dat dáhpáhusat, main olbmo ruovttubáikegoddi lea buohccedikšunbiirre olggobealde. Dan dihte lohku sáhttá spiehkastit DBL statistihkain, main mielde eai lohkkojuvvo olgobáikegotti olbmot.  

Soađegilis gávnnahuvvon máŋga njoammuma, maid álgoboahtimušas ii leat diehtu – báikegottis galggalii dál ohcalit destema várás dál earenoamáš vuollegis šielmmáin

Mannan vahku (vahku 17) Sámi (Lappi) buohccedikšunbiirre viidodagas gávnnahuvvoje oktiibuot 17 koronavirusnjoammuma. Koronavirusdeasttat dahkkoje oktiibuot 3331 stuhka, ja dain hoahppoantigenadeasttat ledje 3225 stuhka. Positiivvalaččaid oassi dahkkojuvvon deasttain lei 0,51 proseantta.

Nohkavaš vahku leat gávnnahuvvon oktiibuot  njeallje ođđa njoammuma. Njoammumiin golbma leat gávnnahuvvon Soađegilis ja daid boahtimušat eai leat dieđus. Dáid lassin Pellos gávnnahuvvui dáhpáhus, mii laktása olgoriikkain ožžojuvvon njoammumii.

Soađegilis leat dál gávnnahuvvon máŋga njoammuma, maid álgoboahtimuš ii leat dieđus ja maiguin ii leat sáhttán čájehuvvot leat oktavuohta Soađegili garnisovnnas gávnnahuvvon njoammumiidda. Buohkat Soađegilis orodeaddjit galggale dál ohcalit destema várás earenoamáš vuollegis šielmmáin.

Muđuid dilli Sámi buohccedikšunbiirre viidodagas lea ráfálaš. Mannan vahku njoammumiin eatnasat laktásit Soađegili garnisovnnas gávnnahuvvon njoammumiidda ja dain eatnasat leat olgobáikegotti olbmot. Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádusa virggálaš almmáiduvvanlohku Sámi buohccedikšunbiirres lea aiddo dál 5,1/100 000 orru. Namuhuvvon lohkui eai lohkkojuvvo olgobáikegotti olbmot, geaid njoammun lea gávnnahuvvon buohccedikšunbiirre viidodagas. Sámi buohccedikšunbiirre viidodagas olbmuid, geat leat doppe girjjiin, njoammumat leat dađi lági mielde ein hui unnán.

Sámi buohccedikšunbiirre viidodagas sáhttet ordnejuvvot miessemánu 3. beaivve rájes earenoamáš várrugas doaimmaid vára válddedettiin badjel 50 olbmo almmolaš dilálašvuođat – priváhta dilálašvuođain čoahkkananávžžuhus loktana 50 olbmui

Cuoŋománu 30. beaivve čoahkkanan Sámi buohccedikšunbiirre koronakoordinašuvdnajoavku áigeguovdilasttii viidodaga koronaávžžuhusaid čuovvovaččat:

  • Eanemusat 50 olbmo priváhtadilálašvuođat sáhttet ordnejuvvot mánnodaga 3.5. rájes
  • Badjeskuvllain ohppiid máskaávžžuhus nohká. Nuppi dási oahppolágádusaid oasis nohkamis mearridit gielddaid njoammudávdaeiseválddit.
  • Koordinašuvdnajoavku ávžžuha goitge ein máskka geavahusa buohccedikšunbiirriid skuvllaid ja árrabajásgeassima bargiide, juos dorvogaskkat eai bastojuvvo doallat.

Dasa lassin Sámi (Lappi) guovlohálddahusdoaimmahat lea dahkan mearrádusa, ahte Sámi buohccedikšunbiirre guovllus sáhttet 3.5.2021 rájes ordnejuvvot sissajiin ja guvllolaččat ráddjejuvvon sissajiin badjel 50 olbmo álbmotdilálašvuođat dehe almmolaš čoakkámat earenoamáš várrugas doaimmain vára válddedettiin.

Dilálašvuođain ferte fuolahuvvot oasseváldiid dorvvolašvuohta nu ahte olbmot biddjojuvvojit sierra gehččiidjuogástagaide dehe guovlluide, main sáhttet guđesge leat eanemusat 50 olbmo. Juohke juogástagas dehe guovllus fertejit leat iežaset johtinmanahagat, dáhpáhusbargoveahka ja bálvalusat, dego vejolaš fálaldatbálvalusat ja saniteahttasajit. Dilálašvuođa ordnejeaddji galgá atnit ávvira gehččiid ja guldaleddjiid dorvvolašvuođas nu ahte doahttaluvvojit oahpahus- ja kulturministeriija ja dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádusa álbmotdilálašvuođaide addin hygieniija- ja dorvogaskarávvagat.
Sámi guovlluhálddahusdoaimmahaga dieđáhus 30.4.2021 (suomagillii).

Koronaboahkuheamit ovdánit Sámi buohccedikšunbiirres

Dilli 4.5.2021: Sámi buohccedikšunbiirre viidodaga álbmogis boahkuheami 1. addosa oažžun olbmot leat 30,3 proseantta álbmogis ja 2. addosa oažžun olbmot leat 6,6 proseantta.

Oba Suoma álbmogis 1. boahkuhanaddosa oažžun olbmot leat 30,9 proseantta ja 2. addosa oažžun olbmot 3,1 proseantta.

Sámi buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat

Vahkku 16:  16: 4 dáhpáhusa

Vahkku 16: 17: 17 dáhpáhusa

Vahkku 16:  18 (nohkavaš vahkku): 4 dáhpáhusa (5.5. d. 12.42 rádjái)

Buot buohkanassii Sámi buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 782 dáhpáhusa. Lohkui gullet maid olgobáikegotti olbmot.

Infekšuvnnaid duostunovttadat

***

Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire

(áigedássásaš dieđut d. 12.40)

Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire lea epidemiija jođálnuvvanmuttus.

Epidemiijadilli niibeávjji nalde –  stuđeantadoalut ja loahppaávvudeamit fertejit sirdojuvvot čakčii

Mannan vahku Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre viidodagas gávnnahuvvoje 15 koronavirusnjoammuma, main ovcci karantenaid siskkobealde. Dasa lassin Soađegili jeagárprikáhta njoammungollosis bohte viidodahkii čieža njoammuma.

Nohkavaš vahku leat gávnnahuvvon dán rádjái čieža ođđa njoammuma. Guovtti vahku almmáiduvvan lea 70,4/100 000 ja njealjádin alimus Suomas. Viidodat lea ein jođálnuvvanmuttus.

Guvllolaš pandemiijabargojoavku gieđahalai čoakkámisttis gažaldagaid, mat laktáse skuvllaid loahppaávvudemiide ja stuđeantadoaluide. Bargojoavku mearridii bissut mannan vahku addin gievrras ávžžuhusastis, man mielde stuđeantadoalut ja eará loahppaávvudeamit ordnejuvvole easka čakčat.

Sekvenserenbohtosiid vuođul brihttatiipasaš virusvariánta lea boahtán Oarjebađaeatnama viidodagas ráđđejeaddjin. Dát virustiipa lea villakoronavirusa hearkkit ahttat, u ahte buotlágán čoahkkanemiid ja feasttaid ordnen dagaha stuorit riskka epidemiijadili vearráneapmái aiddo go geassi lea boađi-boađi. Epidemiijadilli lea aiddo dál niibeávjji nalde.

Buot Oarjebađaeatnama gustojeaddji koronaávžžuhusat ja -ráddjehusat leat čohkkejuvvon deike sihke  buohccedikšunbiirre fierbmesiidduide (dušše suoma- ja eŋgelasgillii). Dáláš ávžžuhusat ja ráddjehusat leat vuoimmis 23.5.2021 rádjái. Guvllolaš pandemiijabargojoavku gieđahallá daid čuovvovaš háve boahtte vahku.

Guvllolaš pandemiijabargojoavku lea fuolas oarjeráji dilis. Norrbottena váttis dávdadili geažil njoammungollosat bohtet vahkkosaččat ráji rastá. Rádjegeavvan galgá ráddjejuvvot dušše vealtameahttun áššiid dikšumii. Boađedettiin Supmii galgá mannat koronadeasttas, juos boahttis ii leat gustojeaddji ovdadeastaduođaštus dehe duođaštus buhccojuvvon koronavirusdávddas.

Rádjerasttildeaddjit váiban rávvagiid doahttaleapmái – rádjedestemis biehttaleapmi noađuha guovllu dearvvašvuohtafuolahusa suvdinnávcca

Mannan vahku bođii ovdan máŋgga olbmo biehttaleapmi destemis ja ovttasbarggus riikii boađedettiin Durdnosa rádjerasttildanbáikkis. Koronavirusinfekšuvdna lea oppalaččat várálaš njoammudávda, man dihte olbmot šaddet ein buohcceviesso- ja beaktodikšumii. Olbmot maid jápmet dávdii beaivválaččat, maiddái Suomas. Rádjedestemiin viggojuvvo eastadit epidemiija Suomas ja unnidit dávdamearkkahis guoddiid njoammudit dávdda. 

Njoammudávdadoavttir šaddá mearrádusaid mielde mearridit biehttaleddjiid bákkolaš dearvvašvuođa dárkkástussii ja dárbbu mielde dahkat bolesii virgeveahkkebivdaga, juos olmmoš mearrádusas fuolakeahttá biehttala ovttasbarggus.

Dearvvašvuođa fuolahusa resurssain fuopmášahtti oassi manná aiddo dál pandemiija dikšumii, njoammuma guorramii ja boahkuhandoibmii. Biehttaleamit ráji nalde lasihit sakka dearvvašvuođa fuolahusa bargomeari. Visot badjelmearálaš ja dušši bargu, mii rádjedestemis biehttaleamis šaddá lea luoittát heajudit dearvvašvuođa fuolahusa guvllolaš suvdinnávcca. Badjelmearálaš resursa pandemiijabargui ii leat gielddain, muhto buot lea anus ja sakka noađuhuvvon. Lassibargu doalvu resurssaid ee. ovddalgihtii eastadeaddji dearvvašvuođa fuolahusas.

Mii doarjalit rádjerasttildeddjiide, ahte deasttain mannojuvvo riikii boađedettiin ja ráje nalde addojuvvon rávvagat doahttaluvvojit diggekeahttá. Deasttain biehttaleapmi váttásnuhttá epidemiija oažžuma háldui ja guhkida dáláš čavga ráddjehusaid.

Boahkuhemiid ovdáneapmi duddjo lihkká čuovgga boahtteáigái. Boahkuhandoaibma ovdána guovllu gielddain geažos áigge ja dát addá doaivaga dasa, ahte lagasmánuid rádjegeavvan sáhttá álkiduhttojuvvot. Dálá dilis buohkat galget doahttalit rávvagiid ja guoddit iežaset geatnegasvuođa epidemiija caggama hárrá.

Oarjebađaeatnama guvllolaš pandemiijabargojoavku

Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat

Vahkku 16: 29 dáhpáhusa

Vahkku 17: 21 dáhpáhusa

Vahkku 18 (nohkavaš vahkku 7 dáhpáhusa (5.5. d. 12.40 rádjái)

Buot buohkanassii Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 664 dáhpáhusa

Infekšuvnnaid duostunovttadat