Beroš Sámis Sámi dálá koronavirusdilli
Rabas luohká vuoiti
Wilma Lohi: Rokotekapina
Mánáid ja nuoraid luohká vuoiti
Silja Ranta: Rokotuksen saaminen on cool
Ámmátolbmoluohká vuoiti
Lasse Katainen & Jan Åqvist: Älä sie huijo
Sámi koronageahčastat almmustuhttojuvvo jorgalussan okte vahkus.
Buohkat, geat orodit Sámis (Lappis), galget ohcalit destema várás vuollegis šielmmáin, unnánašge infekšuvnna dávdamearkkat ilbmudettiin.
Áigeguovdilis liŋkkat:
Sámi (Lappi) virggálaš rávvagat koronavirusnjoammuma vávji mátkkošteaddjái (dušše suomagillii)
DBL: Mátkkošteapmi ja koronaviruspandemiija (dušše suomagillii)
Lasi rávvagat sihke gustojeaddji ávžžuhusat ja ráddjehusat buohccedikšunbiirriid viidodagain
DBL: COVID-19-boahkuhemiid ovdáneapmi (dušše suomagillii)
Sámi (Lappi) buohccedikšunbiire
(dieđut 9.9. d. 14.32)
Sámi buohccedikšunbiire lea epidemiija vuođđodásis.
Guovtti vahku ilbmudanlohku (23.8.–5.9.) lea 59,0/100 000 orru.
Ovtta vahku ilbmudanlohku (30.8.–5.9.) lea 24,8/100 000 orru.
Dán oktavuođas ilbmudanlohkui gullet maid dat dáhpáhusat, main olbmo ruovttubáikegoddi lea buohccedikšunbiirre olggobealde. Dan dihte lohku sáhttá spiehkastit DBL statistihkain, main mielde eai lohkkojuvvo olgobáikegotti olbmot.
Levis lea sáhttán njoammut korona mannan vahkuloahpa
Nohkavaš vahku leat gávnnahuvvon oktiibuot 10 njoammuma. Odne lea gávnnahuvvon oktiibuot guhtta njoammuma ja dain njealjis njoammuma gáldu lea jáhku mielde Levis mannan vahkuloahpa.
Mannan vahku (vahkku 35) Sámi buohccedikšunbiirre viidodagas gávnnahuvvoje oktiibuot 29 koronanjoammuma. Koronavirusdeasttat dahkkoje viidodagas oktiibuot 4455 stuhka, dain hoahppoantigenadeasttat ledje oktiibuot 4271 stuhka. Positiivvalaččaid oassi dahkkojuvvon deasttain lei 0,65 proseantta.
Sámi buohccedikšunbiire viidodaga olbmuin unnimusat ovtta boahkuheami leat ožžon 7.9. rádjái 72,5 proseantta ja goappašiid boahkuhemiid leat ožžon 50,3 proseantta. Oba Suoma álbmogis 1. boahkuhanaddosa ožžon ledje 72,4 proseantta ja guokte addosa ožžon ledje 53,3 proseantta.
DBL ávžžuhusa mielde gielddat galggale fállat boahkuheami maid stuđeret ja bargui boahttiide
Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádus DBL ávžžuha ahte stuđeanttaide dehe bargui boahttiide fállojuvvo boahkuheapmi stuđeren- dehe bargosadjegielddas. DBL ávžžuha maid, ahte boahkuhangaska oaniduvvo buohkain guđa vahkkui.
Sámi buohccedikšunbiirre infekšuvnnaid duostunovttadat gávnnaha, ahte riikkaviidosaš koronastrategiija lea doaibman bures: Suopma lea leamaš okta buoremusat lihkostuvvan riikkain korona duostumis.
Stáhtaráđđi almmustuhtii ođđa hybridastrategiija mánnodaga, man vuođul servodat viggojuvvo rahpat go badjel 12-jahkásaččaid boahkuhangokčevašvuohta ollá 80 prosentii. Sámi buohccedikšunbiirre beales servodaga rahpan lea juo hui guhkkin ja dál buohccedikšunbiirre viidodagas ráddjehusain leat vuoimmis dušše almmolaš máska- ja gáiddusbarganávžžuhusat.
Logahallan dávdaluvvanbáikkiin áigodagas čakčamánu 2.–5. beivviid
- du 2.9 Roavenjárgga Riikkaidgaskasaš Stuoramárkanat diibmu 15–17
- du 2.9. Subway Sampokeskus, Roavenjárga diibmu 16–16.20
- be 3.9 K-Supermarket, Gávpetoarga, Roavenjárga diibmu 19–20
- be 3.9 Minimani Roavenjárga diibmu 18–19
- be–lá 3.–4.9. Restauráŋŋa Narran, Levi diibmu 18–04
- lá–so 4.–5.9. Restauráŋŋa Narran, Levi diibmu 12–04
- lá 4.9 Hotealla Soađegili iđitborramušfáladeapmi diibmu 8–9
- lá 4.9 Santasport bovlenbána, Roavenjárga diibmu 17.30–18.30
- so 5.9. Kätkätunturi, Kätkä lávvu, Levi diibmu 12–13
- so 5.9 Roavenjárgga Riikkaidgaskasaš Stuoramárkanat diibmu 13–15
- so 5.9. Pihvipirtti, Levi diibmu 18–20
Dáin báikkiin namuhuvvon áiggiid galledeaddjit ávžžuhuvvojit čuovvut veajuideaset ja ohcalit destii, juos unnánašge infekšuvnna dávdamearkkat ilbmudit.
Sámi buohccedikšunbiirre gielddaidgaskasaš bohkuhangokčevašvuođa gilvu lea jođus čakčamánu 15. beaivvi rádjái – ane ávvira iežat, lagamuččaidat ja servošat dorvvolašvuođas
Sámi buohccedikšunbiirres lea jođus gilvu, mas vihtta alimus 1. boahkuheami boahkuhangokčevašvuođa 15.9. rádjái joksan buohccedikšunbiirre gieldda ožžot guhtenai 1000 euro gieldda nuoraidstivrra geavaheami várás. Gilvvu ulbmilin lea aktiveret visot gieldda olbmuid váldit koronaboahkuheami.
Sámi buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat
Vahkku 34: 40 dáhpáhusa
Vahkku35: 29 dáhpáhusa
Vahkku 36 (nohkavaš vahkku): 10 dáhpáhusa (9.9. d. 14.32 rádjái)
Buot buohkanassii Sámi buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 1371 dáhpáhusa. Lohkui gullet maid olgobáikegotti olbmot.
Infekšuvnnaid duostunovttadat
***
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire
(dieđut 9.9. d. 8.44)
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire lea epidemiija vuođđodásis.
Keminmaa skuvlanjoammunráidu joatká viiduma skuvlla olggobealde – Keminmaa olbmot ávžžuhuvvojit leat koronadorvodoaimmain dál earenoamáš dárkkit
Vahku 35 Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirres gávnnahuvvoje oktiibuot 27 ođđa koronavirusdáhpáhusa. Dáin 15 dáhpáhusa gullet Keminmaa skuvladávdaluvvama njoammunráidui, masa laktásettiin karantenas leat badjel 250 olbmo. Mannan vahku njoammumiin 30 % bohte karantena siste. Olgoriikkain bohte guhtta njoammuma ja dain okta njoammun boahtá Ruoŧa bealde. Karantenii biddjoje sulaid 350 olbmo.
Keminmaas lea gávnnahuvvon njoammungoallus, mas ledje gaskavahku 8.9. rádjái gávnnahuvvon 25 njoammuma ja 336 dávdaluvvan olbmo. Dávda leavvá mánáid ja boahkukeahtes rávesolbmuid gaskavuođas sihke earálágán bearašbiirre dáhpáhusain.
Buohccedikšunbiire ávžžuha keminmaalaččaid doahttalit čavgadit koronadorvodoaimmaid ja geavahit lagaskontávttain sihke almmolaš báikkiin (omd. gávppit, virgedoaimmahagat) áššiideaset doaimmahettiin muohtomáskka. Juo litna influeansádávdamearkkaid dihte gánnáha báhcit ruoktot ja ohcalit koronadestii. Sosiálalaš kontávttat gánnáha maid unnidit čuovvovaš 10 jándora áigge, vai njoammungoallus ožžojuvvo bisánit.
Keminmaas leat boahkuhanáiggit bures oažžunsajis. Boahkuhanávnnas lea dorvvolaš ja dat ávžžuhuvvo buohkaide 12 jagi deavdán olbmuide.
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat
Vahkku 34: 11 dáhpáhusa
Vahkku 35: 27 dáhpáhusa
Vahkku 36 (nohkavaš vahkku): 16 dáhpáhusa (9.9. d. 8.44 rádjái)
Buot buohkanassii Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 906 dáhpáhusa.
Infekšuvnnaid duostunovttadat
Sámi buohccedikšunbiirre
Njoammumiid mearri
Ovddet vahku
Mannan vahku
Ollislaččat
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre
Njoammumiid mearri
Ovddet vahku
Mannan vahku
Ollislaččat
Almmáiduvvanlohku* buohccedikšunbiirriid mielde
*Almmáiduvvan govvida dáhpáhusaid meari nohkavaš 14 jándora áigge 100 000 orru guovdu.
Gáldu THL
(Fuom. Rehkenastimis eai leat váldojuvvon vuhtii buohccedikšunbiirre viidodagas gávnnahuvvon njoammumat, main gažaldagas lea olgebáikegotti olmmoš)
Beroš doaibmarávvagiin Sámi buohccedikšunbiirriid váldorávvagat riikkavuložiidda: 
1. Ohcal destii
Juos buohccát litnásitge, mana koronadestii ja bisohala erremis dassážii go vástádus boahtá. Desten dahkkojuvvo vuollegis šielmmáin – daga várrehusa deasttas iežat dearvvašvuohtaguovddážis. Iežat gieldda oktavuohtadieđuid gávnnat sajis “Jeara rávvagiid dehe daga várrehusa koronadestii“.
2. Doala dorvogaskkaid
Doala dorvogaskka ovdamearkka dihte gávppiin ja eará almmolaš sissajiin sihke joavkočoahkkanemiin. Obanassiige garvve joavkočoahkkanemiid.
3. Geavat ámadeadjomáskka
Ámadeadjomáska ávžžuhuvvo geavahussii čuovvovaš dilálašvuođain:
- Joavkojohtolagas
- Ohcalettiin koronavirusdestii, go ferte johtit ruovttu olggobealde.
- Riskaguovllus Supmii boahtti mátkkošteaddjit go sii sirdásit riikiiboahtinčuoggás karantenii dehe juos sis lea karantena áigge vealtameahttun ágga johtit ruovttu olggobealde.
- Eará dilálašvuođain, main čoahkkanuvvo sissajiin ja dorvogaskka lea váttis doallat.
- Juos gulat ieš riskajovkui, geavat ámadeadjomáskka eará sihkkarastindoaimmaid lassin ovdamearkka dihte gávppiin, almmolaš sissajiin ja joavkojohtolatgaskaomiin, vai suddjet iežat. Deháleamos lea kirurgalaš njálbme-njunnesuodji.
Ámadeadjomáskka geavahus lea olmmošlaš earáid guovdu ja dan gánnáha hárjehallat. Juos Sámi njoammundilli earáhuvvá, de addit dárbbu mielde lassiávžžuhusaid.
4. Gosa riekta
Gosa dehe gastte bábernjunneliidnái dehe iežat soadjái.
5. Fuolat giehtahygieniijas.
Fuolat gieđaid bassamis dehe gieđaid desinfekšuvnnas máŋgga háve beaivvis. Unna giehtadesibohttalaš johtá vuohkkasit lummas!
6. Čuovo dili
Čuovo koronavirusdieđiheamis nd. “koronadálkedieđáhusa“. Koronadilli ii leat vel meaddel, ja dan dihte ferte ain čuovvut dili ovdáneami, doahttalit rávvagiid ja doaibmat vásttolaččat.
7. Beroš
Allot guođe geange akto, adnot nuppiineamet ávvira ja návddašednot eallimis.