Beroš Sámis Sámi dálá koronavirusdilli
Sámi (Lappi) koronageahčastat almmustuhttojuvvo jorgalussan okte vahkus.
Buohkat, geat orodit Sámis (Lappis) galget ohcalit destema várás vuollegis šielmmáin, unnánašge infekšuvnna dávdamearkkat almmáiduvadettiin.
Áigeguovdilis liŋkkat:
Sámi (Lappi) virggálaš rávvagat koronavirusnjoammuma vávji mátkkošteaddjái (dušše suomagillii)
DBL: Mátkkošteapmi ja koronaviruspandemiija (dušše suomagillii)
Ruovttueatnama mátkkošteapmi, mii dolle jođálnuvvan- ja lávdanviidodagain Sámi buohccedikšunbiirre viidodahkii (dušše suomagillii)
Lasi rávvagat sihke gustojeaddji ávžžuhusat ja ráddjehusat buohccedikšunbiirriid viidodagain (dušše suomagillii)
DBL: COVID-19-boahkuhemiid ovdáneapmi (dušše suomagillii)
Sámi buohccedikšunbiire
(áigedássásaš dieđut d. 13.53)
Sámi buohccedikšunbiire lea epidemiija vuođđodásis.
Guovtti vahku almmáiduvvanlohku (vahkut 13 ja 14) lea 13,7/100 000 orru.
Ovtta vahku almmáiduvvanlohku (vahkku 14) lea 6,8/100 000 orru.
Dán oktavuođas almmáiduvvanlohkui gullet maid dat dáhpáhusat, main olbmo ruovttubáikegoddi lea buohccedikšunbiirre olggobealde. Dan dihte lohku sáhttá spiehkastit DBL statistihkain, main mielde eai leat rehkenastojuvvon olgobáikegottálaččat.
Buohccedikšunbiirre viidodagas gávdnon hárvenaš virusvariánttain fuolakeahttá dávdadilli viidodagas lea ráfálaš
Nohkavaš vahku leat gávnnahuvvon dušše okta njoammun.
Mannan vahku (vahkku 14) Sámi buohccedikšunbiirres gávnnahuvvoje oktiibuot gávcci koronavirusnjoammuma. Koronavirusdeasttat dahkkojuvvoje oktiibuot 4147 stuhka, main hoahppoantigenadeasttat ledje 3983. Positiivvalaš bohtosat deastameari ektui lei 0,19 proseantta.
Roavenjárggas restauráŋŋasuorggi bargis gávnnahuvvui lulliafrihkalaš virusvariántta dagahan njoammun. Njoammun gávnnahuvvui ovddet vahku ja virusvariántta tiipa gárvánii bearjadaga cuoŋománu 9. beaivve. Gažaldatvuloš dáhpáhusa birra leat dahkkojuvvon joavkosillemat.
Giemajávrres njukčamánus gávnnahuvvon njoammungollosis ovdal dovdameahttun virusvariánta lea gárvánan ovttastuvvonstáhtalaš-meksikolaš virusvariántan. Njoammungollosis sáhttá leat oktavuohta Gaska-Amerihkii. Njoammungollosis eai leat gávnnahuvvon šat ođđa njoammumat.
Sámi buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat
Vahkku 13: 8 dáhpáhusa
Vahkku 14: 8 dáhpáhusa
Vahkku 15 (nohkavaš vahkku): 1 dáhpáhus (15.4. d. 13.53 rádjái)
Buot buohkanassii Sámi buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 756 dáhpáhusa. Lohkui gullet maid olgobáikegotti olbmot.
Infekšuvnnaid duostunovttadat
***
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire
(áigedássásaš dieđut d. 12.31)
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire lea epidemiija jođálnuvvanmuttus.
Oarjebađaeatnamis gávdnon lulliafrihkalaš virusvariánta – jođálnuvvanmuddu joatkahuvvá
Nohkavaš vahku Oarjebađaeatnamis leat gávnnahuvvon guokte ođđa dáhpáhusa. Nubbi njommohallan olmmoš lea olgobáikegottálaš ja lea máhccan ruovttubáikegoddásis.
Oarjebađaeatnama viidodagas gávnnahuvvoje mannan vahku 14 koronavirusnjoammuma ja vihtta joavkodávdaluvvama. Karantenii mearriduvvoje sulaid 250 olbmo. Dárkilit analysas guovtti mannan vahku váldojuvvon čájánasas lea gávnnahuvvon lulliafrihkalaš virusvariánta, mii lea vildatiipasaš koronavirusa veaháš eanet njoammudeaddji.
Joatkkanjoammumat dáin dáhpáhusain eai goitge leat doaisttážii gávnnahuvvon. Maiddái dávdamearkkahis olbmot, geat leat karantenas, destejuvvojit dán vahku lulliafrihkalaš virusvariántta várás.
Epidemiijadilli Oarjabađaeatnama buohccedikšunbiirre viidodagas lea ain jođálnuvvanmuttus. Dáláš koronaráddjehusat ja -ávžžuhusat leat vuoimmis 25.4.2021 rádjái. Vejolašvuohta ráddjehusaid burgimii árvvoštallojuvvo pandemiijabargojoavkku čoahkkimis 21.4.2021. Buot Oarjebađaeatnama gustojeaddji koronaávžžuhusat ja -ráddjehusat leat čohkkejuvvon deike sihke buohccedikšunbiirre fierbmesiidduide.
Oarjebađaeanan ii guottit boahkuhemiid čuoziheami Lulli-Supmii
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire ii guottit boahkuhemiid čuoziheami Lulli-Supmii. Buohccedikšunbiire lea addán áššis cealkámuša eará davvi buohccedikšunbiirriiguin. Boahkuhemiid čuoziheapmi livččii njaozes vuohki váikkuhit epidemiijadillái.
Oarjebađaeatnama badjel 70-jahkásaččaid boahkuheamit leat ovdánan bures. Árvvoštallamiid mielde buot badjel 70-jahkásaš boahkuheami háliideaddjit gerget boahkuhuvvot lagasvahkuid áigge. Dán maŋŋel boahkuhemiin sirdásuvvo riskajovkkolaččaide, vuohččan boarráseamos ahkeluohkát. Gielddat dieđihit boahkuhemiin iežaset fierbmesiidduin.
Maiddái boahkuhuvvon olbmot galget ain jeagadit koronaávžžuhusaid ja -ráddjehusaid. Boahkuhuvvon olbmot, geat bohtet olgoriikkain Supmii, galget doahttalit ieševttolaš karantena dego datnai, geat eai leat boahkuvvon.
Oarjebađaeatnama guvllolaš pandemiijabargojoavku
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat
Vahkku 13: 2 dáhpáhusa
Vahkku 14: 14 dáhpáhusa
Vahkku 15 (nohkavaš vahkku): 2 dáhpáhusa (15.4. d. 12.31 rádjái)
Buot buohkanassii Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 597 dáhpáhusa.
Infekšuvnnaid duostunovttadat
Sámi buohccedikšunbiirre
Njoammumiid mearri
Ovddet vahku
Mannan vahku
Ollislaččat
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre
Njoammumiid mearri
Ovddet vahku
Mannan vahku
Ollislaččat
Almmáiduvvanlohku* buohccedikšunbiirriid mielde
*Almmáiduvvan govvida dáhpáhusaid meari nohkavaš 14 jándora áigge 100 000 orru guovdu.
Gáldu THL
(Fuom. Rehkenastimis eai leat váldojuvvon vuhtii buohccedikšunbiirre viidodagas gávnnahuvvon njoammumat, main gažaldagas lea olgebáikegotti olmmoš)
Beroš doaibmarávvagiin Sámi buohccedikšunbiirriid váldorávvagat riikkavuložiidda: 
1. Ohcal destii
Juos buohccát litnásitge, mana koronadestii ja bisohala erremis dassážii go vástádus boahtá. Desten dahkkojuvvo vuollegis šielmmáin – daga várrehusa deasttas iežat dearvvašvuohtaguovddážis. Iežat gieldda oktavuohtadieđuid gávnnat sajis “Jeara rávvagiid dehe daga várrehusa koronadestii“.
2. Doala dorvogaskkaid
Doala dorvogaskka ovdamearkka dihte gávppiin ja eará almmolaš sissajiin sihke joavkočoahkkanemiin. Obanassiige garvve joavkočoahkkanemiid.
3. Geavat ámadeadjomáskka
Ámadeadjomáska ávžžuhuvvo geavahussii čuovvovaš dilálašvuođain:
- Joavkojohtolagas
- Ohcalettiin koronavirusdestii, go ferte johtit ruovttu olggobealde.
- Riskaguovllus Supmii boahtti mátkkošteaddjit go sii sirdásit riikiiboahtinčuoggás karantenii dehe juos sis lea karantena áigge vealtameahttun ágga johtit ruovttu olggobealde.
- Eará dilálašvuođain, main čoahkkanuvvo sissajiin ja dorvogaskka lea váttis doallat.
- Juos gulat ieš riskajovkui, geavat ámadeadjomáskka eará sihkkarastindoaimmaid lassin ovdamearkka dihte gávppiin, almmolaš sissajiin ja joavkojohtolatgaskaomiin, vai suddjet iežat. Deháleamos lea kirurgalaš njálbme-njunnesuodji.
Ámadeadjomáskka geavahus lea olmmošlaš earáid guovdu ja dan gánnáha hárjehallat. Juos Sámi njoammundilli earáhuvvá, de addit dárbbu mielde lassiávžžuhusaid.
4. Gosa riekta
Gosa dehe gastte bábernjunneliidnái dehe iežat soadjái.
5. Fuolat giehtahygieniijas.
Fuolat gieđaid bassamis dehe gieđaid desinfekšuvnnas máŋgga háve beaivvis. Unna giehtadesibohttalaš johtá vuohkkasit lummas!
6. Čuovo dili
Čuovo koronavirusdieđiheamis nd. “koronadálkedieđáhusa“. Koronadilli ii leat vel meaddel, ja dan dihte ferte ain čuovvut dili ovdáneami, doahttalit rávvagiid ja doaibmat vásttolaččat.
7. Beroš
Allot guođe geange akto, adnot nuppiineamet ávvira ja návddašednot eallimis.