Sámi dálá koronavirusdilli

Koronadálki

Sámi dálá koronavirusdilli

Duorastat 14.1.2021

Sámi (Lappi) koronageahčastat almmustuhttojuvvo jorgalussan okte vahkus.

Dáppe gávnnat buohkaid Sámi (Lappi) gielddaid kontáktadieđuid koronačájánasváldima várás

Lapin viralliset ohjeet koronavirustartuntaa epäilevälle matkailijalle (sámás: Sámi virggálaš rávvagat mátkkošteaddjái, gii vávjá koronavirusnjoammuma)

Korona jođálnuvvan- ja leavvanviidodagain ruovttueatnama mátkkošteapmi mii dolle Sámi buohccedikšunbiirre viidodahkii

Täältä löydät lisää ohjeita ja voimassa olevat suositukset ja rajoitukset sairaanhoitopiirien alueilla (sámás: Dáppe gávnnat lasi rávvagiid ja gustojeaddji ávžžuhusaid ja ráddjehusaid buohccedikšunbiirriid viidodagain)

Sámi (Lappi) buohccedikšunbiire

(áigedássásaš dieđut d. 12.25)

Guovtti vahku almmáiduvvanlohku (vahkut 53 ja 1) lea 31,7/100 000 orru.

Ovtta vahku almmáiduvvanlohku, vahku 1 oasis lea 17,1/100 000 orru.  

Dán oktavuođas almmáiduvvanlohkui gullet maid dat dáhpáhusat, main olbmo ruovttubáikegoddi lea buohccedikšunbiirre olggobealde. Dan dihte lohku sáhttá spiehkastit DBL statistihkain, main mielde eai leat rehkenastojuvvon olgobáikegottálaččat.

Stáhtaráđđi linnjii: Riikka ráji rasttildeddjiide álggahuvvojit fargga dahkat koronadestemat

Mannan vahku (vahkku 1) Sámi buohccedikšunbiirres gávnnahuvvoje oktiibuot 20 koronavirusdáhpáhusa. Koronavirusdeasttat dahkkojuvvoje oktiibuot t 1693. Deasttain 774 ledje  hoahppoantigenadeasttat. Positiivvalaččaid oassi deasttain lei 1,18 %.

Nohkavaš vahku áigge leat gávnnahuvvon oktiibuot golbma dáhpáhusa. Dáhpáhusain vuosttaš gávnnahuvvui Pellos ja njoammun boahtá olgoriikkain. Nubbi dáhpáhus gávnnahuvvui Gihttelis ja njoammuma ožžon lea karantenas juo olgobáikegotti olmmoš. Goalmmát gávnnahuvvui Kolaris ja dan álgoboahtimuš lea olgoriikkain.

Maŋemus guovtti vahku oasis (vahkut 53 ja 1) Sámi buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon dáhpáhusain 20 proseantta leat njoammumat, mat laktásit Ruŧŧii.

Stáhtaráđđi lea linnjen, ahte buot Suoma rájiin, eananrájit mielde lohkkon, galget álggahuvvot koronadestemat. Dáinna osiin Sámi buohccedikšunbiirre rádjegielddat ja rádjebearráigeahčču jotket ain barggu rádjestašuvnnaid koronadestema johtui bidjamii. Salla rájis riikii boahttiid koronadesten lea piloterejuvvon mannan vahku loahpa rájes. Vádjit 40 ráji rasttildan olbmo leat oahpistuvvon koronadestii Salla dearvvašvuohtaguovddáža destenčuoggáide. Destii oahpistuvvon goalmmádas lea fitnan deasttain ja sin buohkaid deastabohtosat ledje negatiivvalaččat. 

Guovtti vahku almmáiduvvanlohku lea Ruoŧa Norrbottena eanangottis juobe 20-geardásaš Sámi buohccedikšunbiirre almmáiduvvanlogu ektui. Juos ođđa virusvariánttat viidánit Norrbottenii, dat sáhttet viidánit Supmii rádjejohtolaga bakte, nu ahte rievdadit Sámi (Lappi) guovllu epidemiijadili hui jođánitge.

Koronadestii lea buohccedikšunbiirre viidodagas ohcaluvvon maŋemus vahkuid unnit go ovdal  

Vai sáhttit gávdnat njoammumiid ja eastit joatkkanjoammumiid šaddama, lea earenoamáš dehálaš ohcalit destii litna dávdamearkkainnai. Maiddái dorvvolašvuođa rávvagat galget doahttaluvvot dárkket. Duostumat sáhttet caggojuvvot giehtadesi ja máskka geavahemiin diliin, main dorvogaskkat eai sáhte doahttaluvvot.

Levis lea lihkostuvvon koronadorvvolašvuođas bures

Gihttela Levis lea bargojuvvon koronadorvvolašvuođa buorrin. Oasis Levi fitnodagain dorvvolašvuođadoaimmat leat váldon atnui  duođaid vuđolaččat. Ovdamearkka dihte  Levi Ski Resort lea váldán atnui máskka geavahangeatnegasvuođa sissajiin, mas lea boahtán olu giitosat áššehasain. Maiddái mátkkošteaddjit leat iežaset beales doaibman ovddasvásttolaččat nu ahte leat doahttalan addojuvvon rávvagiid ja leat ohcalan destema várás. Dálá dilis leat dieđus 12 mátkkošteaddji, geat leat orodan Levis njoammunvuložin juovlamánu áigge. Fuopmášahtti joavkodávdaluvvamat eai leat šaddan.

Sámi buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat

Vahkku 53: 17 dáhpáhusa

Vahkku 1: 20 dáhpáhusa

Vahkku 2 (nohkavaš vahkku): 3 dáhpáhusa (14.1. d. 12.25 rádjái)

Buohkanassii Sámi buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 441 dáhpáhusa. Lohkui gullet maid olgobáikegotti olbmot.

Infekšuvnnaid duostunovttadat

***

Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiire

(áigedássásaš dieđut d. 9.53)

Koronavirusdilli lea Oarjebađaeatnamis ain jođálnuvvanmuttus.

Háhpáránddi koronadilli lea váttis njoammumiid dáfus – Oarjebađaeatnama orrut ávžžuhuvvojit unnidit kontávttaid ráji rastá

Nohkavaš vahku leat gávnnahuvvon vihtta dáhpáhusa. Vahku 1 koronavirusčájánasat váldojuvvoje Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre viidodagas oktiibuot 698, main 25 ledje positiivvalaččat. Guovtti vahku almmáiduvvanlohku lea Oarjebađaeatnamis dál sulaid 70/100 000 orru. Epidemiija deaddočuokkis lea ain Durdnosis, vaikko njoammumat leat boahtán ovdan buohccedikšunbiirre sierra guovlluin.

Mannan vahku njoammumiin 30 proseantta bohtet Ruoŧas. Guvllolaš pandemiijabargojoavku ávžžuha guovllu orruid unnidit kontávttaid ráji rastá. Vealtameahttun kontávttain galgá atnit muohtomáskkaid ja atnit ávvira dorvogaskkain.

Oarjebađaeatnama epidemiijadilli lea maŋemus vahkuid áigge hedjonan, muhto viidánanmuttu kritearat eai vel dieva. Njoammumiid gáldut lea váldonjuolggadusa mielde sáhttán gurrojuvvot ja buohcceviessodikšuma hárrái dilli lea bisson ain ráfálažžan. Dál buohcceviessodikšumis ii leat oktage Covid-19-buohcci.

Ráddjehusat vuoimmis guovvamánnui

Guvllolaš pandemiijabargojoavku mearridii joatkit dáláš ávžžuhusaid ja ráddjehusaid fápmoáiggi 18.2.2021 rádjái. Maiddái SM-dási joavkogilvovaláštallan ávžžuhuvvo gaskkalduhttit 18.2.2021 rádjái. Gielddat dahket lihkadanbáikkiid anus ja daid giddemis iežaset mearrádusaid. Ráddjehusat eai guoskka mánáid ja nuoraid joavkobuđaldandoaimmaid.

Visot Oarjebađaeatnama viidodaga gustojeaddji ávžžuhusat ja ráddjehusat leat čohkkejuvvon buohccedikšunbiirre fierbmesiidduide ja deike.

Logahagas dollojuvvojit guovvamánus árbevirolaččat loahpahandoaluid ja boarrásiiddánssaid. Ráđđejeaddji epidemiijadilis guvllolaš pandemiija bargojoavku ávžžuha logahatloahpahanvuodjimiid šluhttema. Boarrásiidbeaivedánssat ávžžuhuvvojit sirdojuvvot maŋit áigemuddui loahppagiđđii.

Koronaboahkuheamit leat álgán Oarjebađaeatnamis ođđajagimánu álggus. Dán rádjái leat boahkuhuvvon bargit, geat dikšot koronabuhcciid, sierrabuohccedikšumis ja vuođđodearvvašvuođa fuolahusas. . Mássáboahkuheamit álget dálá dieđu mielde guovvamánus. Boahkuhemiin ja daid áigedávvaliin dieđihuvvo maŋŋel, go áigedávvalat dárkkálnuvvet.

Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirres gávnnahuvvon koronadáhpáhusat vahkkosaččat  

Vahkku 53: 25 dáhpáhusa

Vahkku 1: 25 dáhpáhusa

Vahkku 1 (nohkavaš vahkku): 5 dáhpáhusa (14.1. d. 9.52 rádjái)

Buohkanassii Sámi buohccedikšunbiirre čájánasváldinčuoggáin dahkkojuvvon deasttaid vuođul leat gávnnahuvvon 400 dáhpáhusa.

Infekšuvnnaid duostunovttadat

Sámi buohccedikšunbiirre

Njoammumiid mearri

13

Ovddet vahku

15

Mannan vahku

386

Ollislaččat

Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre

Njoammumiid mearri

20

Ovddet vahku

23

Mannan vahku

395

Ollislaččat

Almmáiduvvanlohku* buohccedikšunbiirriid mielde

*Almmáiduvvan govvida dáhpáhusaid meari nohkavaš 14 jándora áigge 100 000 orru guovdu.

Gáldu THL
(Fuom. Rehkenastimis eai leat váldojuvvon vuhtii buohccedikšunbiirre viidodagas gávnnahuvvon njoammumat, main gažaldagas lea olgebáikegotti olmmoš)

Rávvagat Sámi buohccedikšunbiirriid váldorávvagat riikkavuložiidda:
Sámi buohccedikšunbiirre Gustojeaddji ávžžuhusat ja ráddjehusat
Oarjebađaeatnama buohccedikšunbiirre Gustojeaddji ávžžuhusat ja ráddjehusat

1. Ohcal destii

Juos buohccát litnásitge, mana koronadestii ja bisohala erremis dassážii go vástádus boahtá. Desten dahkkojuvvo vuollegis šielmmáin – daga várrehusa deasttas iežat dearvvašvuohtaguovddážis. Iežat gieldda oktavuohtadieđuid gávnnat sajis “Jeara rávvagiid dehe daga várrehusa koronadestii“.

2. Doala dorvogaskkaid

Doala dorvogaskka ovdamearkka dihte gávppiin ja eará almmolaš sissajiin sihke joavkočoahkkanemiin. Obanassiige garvve joavkočoahkkanemiid.

3. Geavat ámadeadjomáskka

Ámadeadjomáska ávžžuhuvvo geavahussii čuovvovaš dilálašvuođain:

  • Joavkojohtolagas
  • Ohcalettiin koronavirusdestii, go ferte johtit ruovttu olggobealde.
  • Riskaguovllus Supmii boahtti mátkkošteaddjit go sii sirdásit riikiiboahtinčuoggás karantenii dehe juos sis lea karantena áigge vealtameahttun ágga johtit ruovttu olggobealde.
  • Eará dilálašvuođain, main čoahkkanuvvo sissajiin ja dorvogaskka lea váttis doallat.
  • Juos gulat ieš riskajovkui, geavat ámadeadjomáskka eará sihkkarastindoaimmaid lassin ovdamearkka dihte gávppiin, almmolaš sissajiin ja joavkojohtolatgaskaomiin, vai suddjet iežat. Deháleamos lea kirurgalaš njálbme-njunnesuodji.

Ámadeadjomáskka geavahus lea olmmošlaš earáid guovdu ja dan gánnáha hárjehallat. Juos Sámi njoammundilli earáhuvvá, de addit dárbbu mielde lassiávžžuhusaid.

4. Gosa riekta

Gosa dehe gastte bábernjunneliidnái dehe iežat soadjái.

5. Fuolat giehtahygieniijas.

Fuolat gieđaid bassamis dehe gieđaid desinfekšuvnnas máŋgga háve beaivvis. Unna giehtadesibohttalaš johtá vuohkkasit lummas!

6. Čuovo dili

Čuovo koronavirusdieđiheamis nd. “koronadálkedieđáhusa“. Koronadilli ii leat vel meaddel, ja dan dihte ferte ain čuovvut dili ovdáneami, doahttalit rávvagiid ja doaibmat vásttolaččat.

7. Beroš

Allot guođe geange akto, adnot nuppiineamet ávvira ja návddašednot eallimis.