Beroš Sámis Sámi dálá koronavirusdilli Sámi dálá koronavirusdilli
Sámi buohccedikšunbiirre koronageahčastat
Roavenjárgga gávpogis leat ihtán korona njoammundáhpáhusat govttolaš olu, muhto eará sajes Sámis koronadilli lea ráfálaš. Vahku 43 (19.–25.10.) buohccedikšunbiirre guovllus gávnnahuvvoje 18 dáhpáhusa ja dán vahku dáhpáhusat leat boahtán juo čieža. Epidemiija almmaiduvvan lea 23 dáhpáhusa / 100 000 orru / 14 jr.
Roavenjárgga gávpogis ođđa njoammundáhpáhusat ihtet beaivválaččat. Maŋemus viđa jándora áigge ovdan boahtán dáhpáhusain eatnasiin ii leat sáhttán identifiserejuvvot njoammuma álgoboahtimuš. Dán dihte leanai riska, ahte njoammumat lassánišgohtet, juos ii adnojuvvo ávvir koronadorvvolašvuođas. Earenoamáš dehálaš lea, ahte litná dávdamearkkašiinge, mat čujuhit koronai, ii mannojuvvo skuvlii, áiggeájiide, álbmotdilálašvuođaide dehe deaivvaduvvo oahppásiiguin, muhto mannojuvvo koronadestii ja orrojuvvo ruovttus, dassážii go deastaboađus lea boahtán.
Dasa lassin buohccedikšunbiirre guovllus buohkat galggale ain čuovvut addojuvvon dorvvolašvuođa ávžžuhusaid ja rávvagiid: fuolahit giehta- ja gossanhygieniijas sihke doallat dorvogaskkaid. Ávžžuhusaid mielde ámadeadjomáska galggalii adnojuvvot almmolaš sissajiin ja joavkojohtolagas, juos dorvogaska ii sáhte dollojuvvot.
Infekšuvnnaid duostunovttadat
* * * *
Oarje-Sámi buohccedikšunbiirre koronageahčastat
Oarje-Sámi buohccedikšunbiirre guovllus leat gávnnahuvvon vahku 43 (19.–25.10.) vihtta koronanjoammuma ja muhtin beaivái eai leat ihtán ođđa njoammumat. Koronačájánasat váldojuvvoje vahku áigge 767 stuhka.
Buohccedikšunbiirre guovllus máskkaid atnu lea illudahttima mielde lassánan, mii sáhttá oasistis váikkuhit dáhpáhusmeriid unnumii. Epidemiija ektui buohccedikšunbiirre guovllus leat ain stáđđásit vuođđodásis.
Riskajoavkkuide gullevaččaide ávžžuhuvvo influeansaboahkuma váldin.
Infekšuvnnaid duostunovttadat
Beroš doaibmarávvagiin Sámi buohccedikšunbiirriid váldorávvagat riikkavuložiidda: 
1. Ohcal destii
Juos buohccát litnásitge, mana koronadestii ja bisohala erremis dassážii go vástádus boahtá. Desten dahkkojuvvo vuollegis šielmmáin – daga várrehusa deasttas iežat dearvvašvuohtaguovddážis. Iežat gieldda oktavuohtadieđuid gávnnat sajis “Jeara rávvagiid dehe daga várrehusa koronadestii“.
2. Doala dorvogaskkaid
Doala dorvogaskka ovdamearkka dihte gávppiin ja eará almmolaš sissajiin sihke joavkočoahkkanemiin. Obanassiige garvve joavkočoahkkanemiid.
3. Geavat ámadeadjomáskka
Ámadeadjomáska ávžžuhuvvo geavahussii čuovvovaš dilálašvuođain:
- Joavkojohtolagas
- Ohcalettiin koronavirusdestii, go ferte johtit ruovttu olggobealde.
- Riskaguovllus Supmii boahtti mátkkošteaddjit go sii sirdásit riikiiboahtinčuoggás karantenii dehe juos sis lea karantena áigge vealtameahttun ágga johtit ruovttu olggobealde.
- Eará dilálašvuođain, main čoahkkanuvvo sissajiin ja dorvogaskka lea váttis doallat.
- Juos gulat ieš riskajovkui, geavat ámadeadjomáskka eará sihkkarastindoaimmaid lassin ovdamearkka dihte gávppiin, almmolaš sissajiin ja joavkojohtolatgaskaomiin, vai suddjet iežat. Deháleamos lea kirurgalaš njálbme-njunnesuodji.
Ámadeadjomáskka geavahus lea olmmošlaš earáid guovdu ja dan gánnáha hárjehallat. Juos Sámi njoammundilli earáhuvvá, de addit dárbbu mielde lassiávžžuhusaid.
4. Gosa riekta
Gosa dehe gastte bábernjunneliidnái dehe iežat soadjái.
5. Fuolat giehtahygieniijas.
Fuolat gieđaid bassamis dehe gieđaid desinfekšuvnnas máŋgga háve beaivvis. Unna giehtadesibohttalaš johtá vuohkkasit lummas!
6. Čuovo dili
Čuovo koronavirusdieđiheamis nd. “koronadálkedieđáhusa“. Koronadilli ii leat vel meaddel, ja dan dihte ferte ain čuovvut dili ovdáneami, doahttalit rávvagiid ja doaibmat vásttolaččat.
7. Beroš
Allot guođe geange akto, adnot nuppiineamet ávvira ja návddašednot eallimis.